Ikaalisten Urheilijoiden naiset mitalijahtiin

Ikaalisten Urheilijoiden naishiihtäjät Maaret Pajunoja, Sini Alusniemi ja Katariina Lonka hamuavat jälleen menestystä kotimaisilta laduilta. Arkistokuva.

IKAALINEN. Ikaalisten Urheilijoiden naisten hiihtojoukkue on opittu viime vuosina näkemään kotimaisten kisojen tuloslistojen kärjessä. Ei ihme, onhan joukkueessa maamme ykkösnaishiihtäjä Krista Pärmäkoski. Laatua toki löytyy myös niin sanotusti kärjen takaa. Maaret Pajunoja on kiertänyt Pärmäkosken testaajana maailmalla jo hetken aikaa. Lisäksi joukkueesta löytyy nousevaa voimaa ja laajuutta Katariina Lonkan, Sini Alusniemen ja Hilla Niemelän muodossa.
– Tulevalle kaudelle tavoitteet joukkueena ovat samat kuin aiemminkin. Meitä kiinnostavat erityisesti sprintti- ja SM-viestit, niistä on nyt viime vuosilta pari kultaa ja yksi hopea, kertaa joukkuetta luotsaava Aki Pajunoja.

Yksi kauneusvirhe tuloslistalta löytyy. Vaikka menestystä on kotimaan kisoissa joukkueelle tullut, normaaliviestistä puuttuu vielä SM-mitali.
– Sitä lähdetään hakemaan.

Lisäksi alkavan kauden suunnitelmiin kuuluu Pärmäkosken kiertäminen maailmancupissa, Pajunoja kiertää mukana testaamassa entiseen malliin.

 

Rullahiihdolla kausi käyntiin

Kausi päästiin avaamaan jo loppukesästä, kun Vuokatissa järjestettiin rullahiihdon SM-kisat. Sieltä IU saalisti seurahistoriansa ensimmäiset rullahiihdon SM-mitalit. Kultaa 12 kilometrillä hiihtänyt Pärmäkoski nappasi uransa ensimmäisen rullahiihdon SM-mitalin. Maaret Pajunoja puolestaan hiihti sprintissä hopealle ja sai näin uransa ensimmäisen SM-mitalin.

Kevään koronatilanne perui nipun kisoja, mutta toisaalta niiden puuttuminen toi harjoitteluaikaa. Pajunoja kertookin, että hiihtokilometrejä tuli keväällä kaikille tavallista enemmän.
– Isoin ero normaalikevääseen oli se, että nyt harjoittelujakso päästiin hyödyntämään kevätlumilla. Jos ajatellaan kesäharjoittelua, niin yksilöurheilun harjoitteluun korona ei päässyt vaikuttamaan oikeastaan ollenkaan.

Yksilötasolla isoin vaikutus oli Krista Pärmäkoskeen, joka ei päässyt kaikille suunnitelluille korkean paikan leireille. Mutta esimerkiksi pohjoisessa asuville Hilla Niemelälle ja Katariina Longalle vaikutus oli olematon.
– Hilla opiskelee Vuokatin urheilulukiossa ja treenaa siellä. Katariina taas asuu Rovaniemellä, jossa on hyvä treenata.

 

Miten käy maailmancupin?

Tulevaa kautta ajatellen virus aiheuttaa kysymysmerkkejä etenkin eri maissa hiihdettäviin maailmancupin osakilpailuihin. Kysymyksiin kuuluu muun muassa: missä kisoja voi järjestää? Mistä maista niihin pääsee osallistumaan? Tarvitaanko karanteeneja? Pääseekö kisoihin yleisöä? Ja niin edelleen. Suomessa hiihdettävien kisojen osalta Pajunoja ei ole huolissaan.
– Suomessa voidaan järjestää kovatasoisia kansainvälisiä kisoja, jotka kaiken lisäksi näkyvät televisiossa. Siitä en ole huolissani. Maailmancup on eri asia.
– Hiihto on oikeastaan lajeista parhaimmassa asemassa, koska siinä ollaan ulkona metsässä. Laajalla alueella turvavälien pitäminen yleisössä on helppoa eikä urheilijoiden tarvitse olla yhdessä kopissa, kuten joukkuelajeissa.

Pajunoja uskoo, että ainakin tämän kauden osalta hiihtourheilu saattaa jopa hyötyä koronasta.
– Kevään aikana monien maastolajien välinemyynti nousi ja ihmiset alkoivat muutenkin liikkua luonnossa. Metsien luontopoluilla oli jopa ruuhkaa. Päälle tuli vielä sähköpyöräbuumi.
– Jos vaan ensi talvena lunta saadaan, uskon että edessä voi olla hyväkin talvi hiihdolle myös bisneksenä.

 

Tuukka Olli