Ihmisluonnos

Pilapiirtäjä Kari Suomalainen teki tarkkoja havaintoja maailmasta ja ihmisistä, ja kiteytti havaintojaan parhaimmillaan aivan nerokkaalla tavalla. Eräs mieleenpainuvimmista piirroksista on Sakari Ilomäki kolumnikuvapari, jonka ensimmäisessä kuvassa vanha tutkijatohtori ojentaa nuorelle ylioppilaalle viestikapulan virkaa toimittavan sateenvarjon. Kari kertoo kuvatekstissä, miten tieteessä kokemukset siirtyvät polvelta toiselle viestikapulan tavoin ja nuoret jatkavat siitä, mihin vanhat ovat päässeet.

Toisessa kuvassa vanha mies pitää kädessään muistoalbumia ja katsoo taakseen, missä elämän mittaisen suoran päässä kuikuilee uuden sukupolven edustaja. Kuva itsessään kertoo jo paljon mutta Kari toteaa kuvatekstissään, ettei elämänkokemusta voida siirtää. ”Jokainen polvi haluaa itse aloittaa kaiken alusta ja kokeilla. Siinä syy, miksi tiede kehittyy, ihminen ei.”

Piirroksen näkemys oli Karille tyypillisesti pessimistinen kärjistys, mutta oivaltava sellainen. Pilapiirtäjä väitti ihmisen olevan lajina kehittymätön, yksilön kykyä kehittyä Kari ei kiistänyt.
Syntyessään ihmislapsi on avuton, lähimmistään riippuvainen otus, joka kuitenkin oppii huimasti asioita jo ensimmäisen elinvuotensa aikana. Jotkut jotain sen jälkeenkin.
Vastasyntynyttä voisi ajatella tyhjänä kankaana, jolle elämä maalaa ihmisluonnosta, joka ei koskaan valmistu. Elämällä on käytössään maalaustekniikoita ja värejä rajattomasti, minkä vuoksi meissä ihmisissäkin näkyy ominaisuuspaletin koko kirjo.

Mitä kauemmin ihminen saa elää, sitä enemmän luonnokseen kertyy värikerrostumia. (Arvostan, jos maalaustekniikoiden asiantuntijat eivät tässä puutu siihen, ettei kaikilla tekniikoilla voi maalata useampia kerroksia).
Vanhushoivan katsomoasiantuntijat ovat viime viikoina olleet kuuluvasti äänessä, joten liityn kuoroon. Niissä iäkkäämmissä ihmisluonnoksissa voi säröilevän pinnan alla piillä paljonkin arvotaidetta, josta kannattaa pitää hyvää huolta.

Huolenpitoa voi olla vaikka vain vierailu läheisen luona. Ja kyllä, syyllinen olo minullakin on, joten se on huono tekosyy olla välittämättä.

 

Sakari Ilomäki