Hyvää naistenpäivää! Naisten hyväksi yhä tehtävää meillä ja maailmalla

Tänään 8. maaliskuuta vietetään kansainvälistä naistenpäivää. Birgitta, Anna ja Mari Takkinen ajattelevat, että naisten aseman parantamiseksi on vielä hyvin paljon työtä maailmalla. Meillä Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti hyvin.

IKAALINEN, JÄMIJÄRVI. Ystävykset Anni Koivuniemi Kankaanpäästä ja jämijärveläinen Helena Koivuniemi iloitsevat naisena olemisesta ja siitä, että kumpikin on avioliitossaan saanut kokea molemminpuolista kunnioitusta, vanhanajan arvostusta.
– Tunsin olevani arvostettu äiti ja puoliso. Joskus sain kukkia – joskus naistenpäivänäkin, Helena Koivuniemi sanoo.
– Arvostus näkyi siinä, että kumpikin kannusti toistansa, jatkaa Anni Koivuniemi, joka 14-vuotiaana aloitti seurustelun ja jäi 60-vuotiaana leskeksi.

Ystävyksiä huolestuttaa kuitenkin se, miten naisten arvostus kehittyy. Suomeen tulee väkeä maista, joissa naisen asema on tyystin toinen kuin meillä.
– Maassa pitää olla maan tavalla. Siinä on pohdittavaa päättäjille, miten tulijoille saadaan tietoa. Yhtä lailla kuin me käyttäydymme heidän maassa maan tavoilla, heidän pitää käyttäytyä meillä maan tavoilla.

 

 

Ystävykset Helena ja Armi Koivuniemi ovat onnellisia siitä, että kumpikin on avioliitossaan kokenut arvostusta. Isoäiteinä he miettivät lapsenlapsiaan ja toivovat, että tytötkin omaksuvat vahvuutta oivaltaa pahan ja selviytyä elämän vastoinkäymisistäkin.

 

Paljon tekemistä ystävysten näkemyksen mukaan on vielä siinäkin, että naiset saisivat samasta työstä saman palkan kuin miehet.

Isoäiteinä kaksikko miettii lastenlasten tulevaisuutta.
– Vaaroja on enemmän kuin meidän lapsuudessa. Ei lapsenlapsia osaa aina neuvoa. Mutta tytöillekin toivoisi, etteivät he joutuisi pahoin kohdelluiksi. Toivoisi, että he osaisivat oivaltaa pahuuden ja sen, että vaikka tulisi vastoinkäymisiä, siitä noustaan aina.

 

Maailmassa riittää parannettavaa

– Äidin kanssa haettiin viime vuonna pizzat ja syötiin ne kaksin, Anna Takkinen muistuttaa Mari-äitiään vuodentakaisesta naistenpäivän vietosta.

Heillä on seuranaan Birgitta Takkinen, kun kesken kaiken ryhdytään pohtimaan naistenpäivän merkitystä.

Täydelliseen samapalkkaisuuteen miesten ja naisten kesken ei Suomessakaan ole vielä päästy. Silti meillä naisten asiat ovat pääsääntöisesti hyvin.
– On puhuttu, ovatko naiset ottaneet vallan.

Birgitta ja Mari Takkinen ajattelevatkin naisten asemaa kansainvälisesti: maailmassa on paljon naisia, joiden asioissa riittää vielä hyvin paljon parannettavaa.
– On köyhyyttä, miesten ylivaltaa, alistamista, nuorten tyttöjen hyväksi käyttöä. Koulutusta tarvitaan naisille lisää, sanoo isoäiti.
– Koulutuksen ansiosta nainen oppii omia oikeuksia, mahdollisesti työllistyy ja saa eri tavalla taloudellista riippumattomuutta miehestä. Koulutus avaa ovia, jatkaa hänen tyttärensä.

Kolmikon kuopukselle Annalle kaksikko toivoo sitä, että hän saa sukupuolestaan riippumatta kouluttautua sille alalle, jolle toivoo, ja että hän löytää elämässä paikkansa.
– Toivon, että Anna ylipäätään pärjää maailmassa, kun se on niin erilaista kuin se, mihin me olemme tottuneet. Siihen hän saa eväitä kotoa, koulusta – ja ehkä ympäristökin voi vaikuttaa, Birgitta Takkinen tuumaa.

 

Päivi Seppälä