Ei hukkaan vaan herkuiksi – hävikki-battle haastoi koululaiset kokkaamaan

hävikki-battleYhteiskoulun kotitalouden valinnaisryhmät osallistuivat valtakunnalliseen hävikki-battleen.

HÄMEENKYRÖ. Kotitalouden valinnaisaineekseen ottaneet Hämeenkyrön yhteiskoulun yhdeksäsluokkalaiset loihtivat monipuolisia aterioita hävikkiuhan alle joutuneista elintarvikkeista. Viime viikolla vietettiin hävikkiviikkoa, ja 2 000 koululaista ja opiskelijaa 32 oppilaitoksessa eri puolilla Suomea kilpaili hävikki-battlessa.

Kisan idea on suunnitella ja valmistaa kahden ruokalajin ateria niistä raaka-aineista, jotka yhteistyökumppanina toimineen S-ryhmän lähimyymälät olivat oppilaitoksiin lahjoittaneet. Aikaa tehtävän suorittamiseen oli 90 minuuttia.

Parasta ennen tai viimeinen myyntipäivä -merkinnöillä varustetuissa tuotteissa oli alennushinnasta kertova tarra.

Huomion kiinnittäminen ruokahävikkiin on tarpeen, sillä suomalaisissa kotitalouksissa menee ruokaa haaskuun 140 miljoonaa kiloa joka vuosi.

hävikki-battle

Yhteistyöllä ruoanvalmistus sujui nopeasti.

 

Battle ei tuottanut tähteitä

Kahdessa kotitalousluokassa hääri yhteensä 30 nuorta kotitalousopettajiensa Lea Hietasen ja Liisa Markkulan johdolla. Torstaiaamupäivän aikana syntyi kahdeksan erilaista ateriakokonaisuutta. Eikä lainkaan tähteitä.
– Se onkin yksi tärkeä näkökulma erityisesti hävikkiviikolla. Kiinnittää huomiota siihen, että valmistetaan ruokaa sen verran kuin sitä aterialla syödään, mainitsee Markkula.

Jo edellisellä viikolla on pidetty valmistava tunti ruokahävikistä, mutta aterian ideointi ja valmistus tehdään ex tempore -periaatteella. Kolmen–viiden oppilaan pöytäkunnat saavat halutessaan käyttää oppikirjojen reseptejä, mutta varsinkin alkuinnostuksen vallitessa kirjat saavat olla rauhassa.

Opettajan ohjeistus kuunnellaan kutakuinkin keskittyneesti loppuun, mutta aloitusluvan saatuaan oppilaat tarttuvat nopeasti toimeen. Samoin kuin pöydälle aseteltuihin raaka-aineisiin, jotka siirtyvät opetuskeittiön työpisteisiin nopeammin kuin ehdit esiliinaa pukea. Esiliinan käytöstä ja käsien pesusta Markkula saakin muistuttaa heti alkajaisiksi.

hävikki-battle

Hävikki-battlen maukasta antia.

 

Kerrankin koulussa sai myös luntata

Ruoanlaiton alkaessa kummassakin kotitalousluokassa vallitsee melkoinen kuhina, mutta hyväntuulinen sellainen.
– Tämä on hauskempaa kuin normitunnilla, koska nyt saa itse päättää, mitä tehdään ja miten, todetaan erään lieden äärestä.

Muutamissa ryhmissä kokoonnutaan ensin hetkeksi pohtimaan, kuka tekee mitäkin ja mitä yhteistyön tuloksena olisi tarkoitus syntyä. Joissakin ryhmissä yhteisymmärrys näyttää syntyvän miltei sanattomasti. Yhden tavun mittaiset tokaisut riittävät kertomaan, mitä on tekeillä. Ryhmän ulkopuoliselle kyselijälle suunnitelma toki kerrotaan selvällä suomen kielellä.
– Uunilohta ja lohkoperunoita sekä kantarellisalaattia. Jälkiruoan ideointi on vielä vähän vaiheessa.
– Yrttiset patonkipalat, broilerwokkia ja nuudeleita ja jälkiruoaksi rahkaa.
– Jauhelihalla ja riisillä täytettyjä paprikoita ja hedelmärahkaa.
– Broilerpaninit ja jälkkäriksi rahkaa tai jotain kiisseliä.

Ruoka-annosten kehkeytyessä käydään vaivihkaa hakemassa oppikirja työpöydän kulmalle ja varmistellaan reseptien toimivuutta. Myös älypuhelimien hypistely paljastaa, että ihan jokainen aterian yksityiskohta ei ehkä ole tarkkaan muistissa. Eikä tietenkään tarvitsekaan olla.

Motivan ja maa- ja metsätalousministeriön järjestämässä Hävikki-battlessa on kysymys leikkimielisestä kisasta, jossa annokset valokuvataan ja kuvia jaetaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #saasyödä ja #hävikkibattle.

Tärkeä osa ateriaa onkin pöydän kattaminen ja ruoka-annosten esillepano. Tulokset hivelevät sekä silmää että makuhermoja. Ruokalajista riippuen ateriat aseteltiin tarjolle joko valmiina annoksina tai tarjoiluastioihin, mutta hävikki-battlen haaste oli nuorille ilmeisen mielekäs, koska jokaisessa pöydässä nautittiin herkullinen lounas alku- tai jälkiruokineen. Ja ihan itse tehty.

Sakari Ilomäki