Hämeenkyrönväylä on vasta puolet

Pääkirjoitus 23.7.2020

Parkanossa viikko sitten tapahtunut kahden ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus muistutti jälleen kerran karuimmalla mahdollisella tavalla, että kolmostietä on edelleen kehitettävä. Asia ei ole uusi. Pirkanmaalla on tehty töitä rahojen saamiseksi kolmostien kunnostukseen myös juuri onnettomuuspaikan eli Parkanon Alaskylän mutkien kohdalla. Syytä onkin, sillä vuoden 2017 syksystä lukien kolmostiellä Hämeenkyrön ja Parkanon välissä on menettänyt henkensä viisi ihmistä. Heistä kolme Alaskylän mutkissa, yksi Ikaalisten Mansoniemessä ja yksi Kyröskoskella. Näistä Kyröskosken onnettomuuspaikka on muuttunut vaarallisesta risteyksestä eritasoliittymäksi.

Työn alla oleva Hämeenkyrönväylä tuo liikenteeseen kyllä sujuvuutta, mutta se on euroissakin mitattuna vasta puolet siitä, mitä kolmostielle tarvitaan. Kolmostien kiireellisiksi katsottujen kehityskohteiden yhteissumma Pirkanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on 128 miljoonaa euroa, josta Hämeenkyrönväylän osuus on reilut 65 miljoonaa euroa. Toinen puolisko koostuu pienemmistä hankkeista, joista isoin on Alaskylän mutkien oikaisu ja ohituskaistan rakentaminen, 13 miljoonaa euroa.

Kolmostiellä on jäljellä runsaasti vaaranpaikkoja. Tiellä on 50 vaaralliseksi luokiteltua liittymää. Näin siitä huolimatta, että liikennemäärät tiellä ovat kasvaneet jo vuosien ajan ja kasvavat yhä. Vuositasolla tietä käyttää noin 3,5 miljoonaa ajoneuvoa, joista lähes puoli miljoonaa on raskasta kalustoa. Hämeenkyrönväylän toteutuminen ei voi olla tekosyy sille, ettei kolmostietä enää tarvitse kehittää. Tie on edelleen paikoin suorastaan vanhanaikainen suhteessa nykyisiin liikennemääriin. Se myös näkyy tilastoissa. Kolmostien liikenneturvallisuus on heikompi kuin muilla Suomen valtateillä keskimäärin. Syy on ilmeinen.

Kolmostien parantamisen oleellisuudesta kertoo se, että neljän maakunnan vaikuttajatahot ovat löytäneet toisensa. Se kertoo myös asian laajuudesta. Tien parantaminen ei ole vain Parkanon, Ikaalisten ja Hämeenkyrön asia. Se on kaikkien tietä käyttävien asia. Positiivinen pilkahdus on myös se, että Suomessa valmistellaan nyt ensimmäistä kertaa 12-vuotista tienpidon toimenpidesuunnitelmaa. Näin tienpitoa katsottaisiin pidemmällä aikavälillä kuin nelivuotisen vaalikauden ajan.

Toivoa sopii, että kolmostien parannus Hämeenkyröstä pohjoiseen toteutuu nopeasti. Liikenneministeri on aiheesta kirjeensä saanut.

 

Tuukka Olli
toimittaja
tuukka.olli@oivaseutu.fi