Hämeenkyrön valtuusto: Nollatulos tuntuu nyt voitolta

Hämeenkyrön kunnanvaltuusto hyväksyi taloussuunnitelman lähivuosiksi. Valtuuston puheenjohtaja Kirsi Parhankangas (kok) ja kunnanjohtaja Antero Alenius saattoivat todeta budjettikokouksen sujuneen sangen sopuisasti reilussa tunnissa.

HÄMEENKYRÖ. Kunnan ensi vuoden talousarvio tähtää nollatulokseen veroja korottamatta.

Valtuustossa talousarviota kiiteltiin varsin yksituumaisesti. Kunnanhallituksen puheenjohtaja Risto Linnainmaa (kesk.) lainasi puheenvuorossaan kunnanjohtaja Antero Aleniuksen talousarviotiedotetta ja totesi kunnan nettomenojen pysyneen ennallaan kuusi vuotta, mikä lienee Suomen ennätys.
– Ensi vuodeksi nettomenoja korotetaan 3,4 prosenttia, eli palvelualoilla on enemmän euroja palveluiden tuottamiseen. Hämeenkyrön taloussuunnitelma on poikkeus kuntakentässä, kuntamme terävintä johtoa on syytä kiittää oikea-aikaisista investoinneista, Linnainmaa totesi.

Keskustan ryhmäpuheenvuorossa Tiina Jokela (kesk.) kehui etenkin talousarvioon kirjattuja uusia vakansseja, muun muassa liikuntakoordinaattorin, luokanopettajien ja erityisluokanopettajan tehtäviä.
– Pidämme myös tärkeänä, että kunnan ruokapalvelut käyttävät raaka-aineina suomalaista ja lähellä tuotettua ruokaa, Jokela sanoi.

Kokoomuksen ryhmä kiitteli talouden kokonaisuutta, mutta ryhmäpuheenvuoron pitänyt Heimo Nordfors (kok.) kiinnitti huomiota kunnan asukasmäärän laskuun viime vuosina.
– Väestön hupenemista ei korjata vain kauniita asioita esittämällä, vaan jotakin pitää tehdä. Kunnan sydän, Kyröskoski kaipaa ilmeen muutosta. Olisiko se vuokrakerrostalon rakentaminen, Häijääntien maiseman siistiminen tai Tippavaaran yritysalueen valmistelu?
– Meitä kokoomuksessa häiritsee tietty hiljaisuus kunnanhallituksesta valtuustoon ja lautakuntiin. Tätä korostaa se, että valtuusto kokoontuu todella harvoin.

Terveyskeskuksen poliklinikan remonttimäärärahan, samoin kuin Mahnalan puukoulun saneerauksen kiireellisyyden Nordfors kyseenalaisti, ja esitti pohdittavaksi vaihtoehtoa, että investointirahoja suunnattaisiin Hämeenkyrönväylän varren kehittämiseen.

SDP:n ryhmäpuheenvuoron pitänyt Heidi Tulonen totesi hänkin kunnan taloustilanteen olevan hyvä.
– Kyröskoskella on pulaa laadukkaista vuokra-asunnoista, minkä vuoksi nuoria muuttaa pois paikkakunnalta. Kunnan asunnonhankinnan pitää vastata tähän tarpeeseen.
– Kaavoitus- ja rakennuslupajärjestelmän pitää hoitaa työnsä niin, että rakentaminen vilkastuu. Esimerkiksi keinotekoisesti rakentamista rajoittaja emätilatarkastelu pitää lopettaa.

Perusturvan talousarviota Tulonen piti haasteellisena.
– Sen toteutuminen ei siedä negatiivisia yllätyksiä.
Investoinneista Tulonen korosti Hämeenkyrönväylään varautumista.

– Hanhijärven teollisuusalueen infran toteuttamista on syytä vauhdittaa ja sen pitää olla valmis väylän valmistuessa.

 

Vetovoimaa ja pitovoimaa

Perussuomalaisten ryhmän näkemyksiä esitellyt Kari Isokivijärvi (ps.) totesi nollatuloksen olevan realistinen tavoite.
– Poistot saavuttavat ensi vuonna lakipisteensä ja suunnitelmassa on vuodelle 2022 jo puoli miljoonaa vähemmän poistoja. Olemme pääsemässä raskaiden investointien kurimuksesta terveemmälle tasolle.

Myös Isokivijärvi kiinnitti huomiota väestökehitykseen ja totesi kunnan tarvitsevan vetovoiman lisäksi pitovoimaa.
– Siihen voimme vaikuttaa esimerkiksi vanhojen vuokrakiinteistöjemme kunnosta huolehtimalla. Toivoisimme edes vuosittaista raporttia kiinteistöjen kunnosta ja korjaussuunnitelmista.

Raija Westergård (vas.) totesi vasemmistoliiton valtuustoryhmän olevan tyytyväinen talousarvion kokonaisuuteen, mutta poimi esityksestä muutamia havaintoja.
– Infrahankkeissa meidän pitäisi olla, toisin kuin Hämeenkyrössä yleensä, erittäin nopeita.

Perusturvasta Westergård nosti esiin tavoitteen kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja ja ehkäistä eriarvoistumista.
– Todella toivomme, että tämä tavoite pidetään kirkkaana mielessä.

Susanna Palomäki (kd.) totesi ryhmänsä puheenvuorossa, että velkaantumisen uhasta on puhuttu vuosia.
– Velaton kunta ei välttämättä ole hyvinvoiva kunta. Investointien myötä myös kunnan omaisuus on kaksinkertaistunut.

Palomäki kiinnitti huomiota Hämeenkyrön väestön rakenteen muutoksiin.
– Vuosikymmenen alkuun verrattuna työikäisen väestön osuus on vähentynyt lähes 400 henkilöllä ja samanaikaisesti yli 65-vuotiaiden osuus on lisääntynyt yli 450 henkilöllä.

 

Poliklinikalle toivotaan remonttia

Ylilääkäri Tuomas Parmanen kertoi poliklinikan remonttitarpeen taustasta.
– Tavoitteena on sujuvoittaa asiointia. Tietosuojan turvaaminen ilmoittautumisessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa on välttämätöntä.
– Tarvitsemme hoitajavastaanotolle ja lääkäreille vastaanottohuoneita. Nykyiset tilat ovat yli sataprosenttisessa käytössä, Parmanen totesi.

Mahnalan puukoulun saneerauksesta esitettyyn kysymykseen vastasivat sivistysjohtaja Kimmo Levänen ja vt. tekninen johtaja Jari Luoma.
– Mahnalan ympäristökoulu on kokonaisuus, johon kuuluvat uusi koulurakennus että vanha puukoulu, Levänen kertoi.
– Tiettyjä tiloja ei suunniteltu uuteen koulurakennukseen, vaan ne jätettiin tähän vanhaan puukouluun, Luoma tarkensi.

Vilho Ponkiniemi (vas.) teki muutosesityksen koskien kirjastoautopalvelua. Hän esitti, että kirjastoautoon palkataan kuljettaja-virkailija ja että kirjastoauton palvelua tarjotaan jatkossa muuallekin kuin kouluille ja Sasin päiväkodille.

Esa Järvenpää (sd.) teki talousarvioon muutosesityksen, että Mahnalan puukoulun saneeraukseen varattuja määrärahoja siirrettäisiin Hanhijärven yritysalueen infran valmisteluun 200 000 euroa.

Kumpikin muutosesitys sai kannatusta, joten niistä äänestettiin. Ponkiniemen muutosesitys kaatui äänin 22–13 ja Järvenpään äänin 21–14.

 

Veroprosentit pidetään ennallaan

Kunnanvaltuusto päätti pitää Hämeenkyrön kunnallisverot ennallaan. Tuloveroprosentti on ensi vuonnakin 22 eikä kiinteistöveroihinkaan tehty muutoksia.

Yleinen kiinteistövero on 0,95 prosenttia, vakituisen asunnon 0,48, muun asuinrakennuksen 1,15, voimalaitosten 2,85 ja rakentamattoman rakennuspaikan 3,00 prosenttia.

Yleishyödyllisissä kohteissa kiinteistöveroprosentti on nolla.

 

 

Sakari Ilomäki