Hämeenkyrön kartaston kertomaa

Hämeenkyrön maastosta, tiestöstä ja asutuksesta saa yksityiskohtaista tietoa peruskartoista ja monista muista maanmittauslaitoksen kartoista ja kännyköiden ja navigaattoreiden kartoista. Tietokoneen käyttäjälle erityisen monipuolinen ilmainen kartasto löytyy netistä hakusanalla ”Karttapaikka”.

Karttapaikka tarjoaa Suomen kaikista paikkakunnista maastokartat, joita voi zoomata niin, että yksittäiset talot ja kesämökit tulevat näkyviin. Maastokartan saa helposti muutettua Ortokartaksi eli ilmavalokuvaksi. Niistä erottuu pihaan pysäköidyt autot ja laiturissa olevat veneet. Maastokartaa voi katsoa myös Taustakarttana, jolloin kadunnimet tulevat näkyviin, mukaan luettuna pienetkin raitit ja metsätiet, jos niillä jokin nimi on. Hämeenkyrössä on toistakymmentä sellaista metsätietä, joiden nimeä tuskin löytää muualta kuin Taustakartasta ja tiellä olevista viitoista.

Hämeenkyrön kartasta käy ilmi, että kunnassa on vähintään 50 järveä. Riippuen siitä, mikä vesistö varsinaisesti katsotaan järveksi. Suurehkot keskustan lähellä sijaitsevat järvet, kuten Järvenkylänjärvi, ovat useimmille varmaankin tuttuja, mutta kuinka moni mahtaa tietää, missä on vaikkapa Ihananjärvi, Virkajärvi, Vastajärvi tai Taketti. Näidenkin rantamilla asuu hämeenkyröläisiä. Kysymyksessä on aito, perin hämeenkyröläinen asumispaikka ja elämänmuoto.

Hämeenkyrössä on myös likimain kolmekymmentä karttaan merkittyä vuorta. Sellaisia korkeita tai jyrkkiä paikkoja, joita entisaikojen asukkaat alkoivat sanoa vuoriksi. Tässä malliksi muutama nimi: Lumppuvuori, Kultavuori, Mampsellinvuori ja Linnanseinänvuori. Loput vuoret jääkööt karttaretkeilijöiden hakukohteiksi.

Katselkaapa samalla, missä on vaikkapa sellainen maastokohde kuin Nälkäsuo, Rovastinpesä, Aatunlähde tai Möykkysilta. Tai Lehmänhinta, Pikku Lehmänhinta tai Lehmänhinnanpiitta. Viimeksimainitut löytyvät Lavajärveltä Lavajoen pohjoispuolelta.

Kartan ehkä olennaisin osa kuitenkin on asuinpaikkojen, kylien, kulmakuntien ja -perien nimet. Otan tähän esimerkkinä muutamia sellaisia, jotka tuskin muutoin tulevat mainituksi missään yhteydessä tämän lehden sivuilla. Sellaisia alueita kuin Ihanankulma, Vastajärvenkulma, Pantionkulma, Oksilammenkulma, Majanmaankulma, Untila, Maaniitunkulma ja Haapaniemenkulma. Varmaankin yli 90% Hämeenkyrön asuttujen paikkojen nimistä jäi vielä mainitsematta.

Sellaisillekin ihmisille, joita ei kiinnosta liikkua Hämeenkyrön syrjäkulmilla, on hyötyä Taustakartasta hakiessaan katujen ja teiden nimiä ja talojen osoitteita taajama-alueilta. Mutta ensi aluksi jokunen sana sellaisesta tiestä, jonka harva tuntee ja vielä harvempi sitä tarvitsee eli Prakaanhaudan metsätiestä. Tämän tien erikoisuus on, että se toimii Hämeenkyrön ja Ikaalisten välissä viivasuorana rajana. Tämä 3 km pituisen tien nimi löytyy Hämeenkyrön lentokentän pohjoispuolelta Taustakartasta vahvalla zoomauksella. Myös Ulvaanharjulle johtava Hämeenkankaantie toimii kunnanrajana.

Hämeenkyröstä on aika omaperäisiäkin kadunnimiä. Kuten Taivaanranta. Sinne pääsee Linnunrataa pitkin Valtakadulta. Osarantiestä puolestaan erkanee Touhunsaarentie. Touhuista ei saa selkoa, kun tiessä on puomi. Käpylässä on perätysten Aarretaival ja Haavetie. Lieneekö joskus aarteen löytyminen jäänyt haaveeksi? Pappilanmetsässä puolestaan on Umpikuja. Sinne ei jouduta, vaan siellä asutaan. Entä mitähän tarkoittaa Jokimetsän Paukunperäntie? Nimen kaksi ensimmäistä osaa ovat siis tässä järjestyksessä. Jokimetsästä löytyy myös Lemmenpolku ja Onnenpolku. Siitä onnittelut näiden asukkailla!

Lopuksi tulkoon vielä mainituksi eräs Hämeenkyrössä yleisesti tunnettu tie eli Nuijamiestentie. Juhlavan jykevä nimi, mutta ikävä kyllä ei sukupuolineutraali. Pahaa pelkään, että jonakin kauniina päivänä UutisOivan toimitus tulee sijaitsemaan Nuijahenkilöidentiellä. Se jää nähtäväksi.

 

Markus Kiviniitty