Hämeenkyrön Enonlähteen mysteeriä tutkitaan kairauksin

gtk hämeenkyröKairaaja Matti Haverinen ja apumies Jukka Takalo asentavat yhdeksän pohjavesiputkea Mannanmäen pohjavesialueelle ja sen lähiympäristäöön. Tiistaina kaksikko työskentyeli Järvenkylässä.

HÄMEENKYRÖ. Kostulassa ja Järvenkylässä porataan tällä ja ensi viikolla yhdeksän reikää peruskallioon asti. Ja varmistukseksi vielä kolme metriä kallion sisään.
Reikiin asennetaan halkaisijaltaan 50-milliset pohjavesiputket, joiden avulla pystytään määrittämään pohjaveden pinnan korkeus ja seuraamaan sen vaihtelua. Lisäksi putkien avulla voidaan tarkkailla pohjaveden laatua ottamalla siitä näytteitä.
– Kyse on Pirkanmaan ely-keskuksen tilaamasta Mannanmäen pohjavesialueen ja sen lähiympäristön geologisen rakenteen selvityksestä, kertoo projektipäällikkö, geologi Tiina Kaipainen Geologian tutkimuskeskuksesta (GTK).

Kartoituksen suorittaa GTK ja sen rahoittavat yhdessä ely-keskus, GTK ja alueen vesilaitokset, Kyröskosken Vesihuolto Oy ja Hämeenkyrön kunnan vesihuoltolaitos.

 

Kukaan ei tiedä, mistä vesi tulee

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miksi pieneltä vaikuttavasta pohjaveden muodostumisalueesta huolimatta Mannanmäen pohjavesialueen vedenottamoilta voidaan pumpata runsaasti vettä.
Enonlähteen vedenottamolta voidaan lupaehtojen mukaan pumpata enintään 2 800 kuutiometrä vuorokaudessa, kuukausikeskiarvona laskettuna. Vuonna 2016 kulutusmäärä oli vajaat 1 600 kuutiota vuorokaudessa.
– Mannanmäen pohjavesialueelle satava ja maaperään imeytyvä vesimäärä on ely-keskuksen laskennallisen arvion mukaan 820 kuutiota vuorokaudessa. Etsimme selitystä sille, mistä kaikkialta vettä pumppaamolle kulkeutuu, Kaipainen sanoo.

Yksi ennakko-oletuksista oli, että läheisistä järvistä suotautuu pintavettä pohjavedeksi maan uumeniin, mutta ensimmäiset isotooppitutkimukset eivät tue oletusta.

Näytteitä otettiin Enonlähteen vedenottamolta, Järvenkylänjärvestä ja läheiseltä Ulvaanharjun pohjavesialueelta. Isotooppitutkimuksella voidaan selvittää pinta- ja pohjaveden suhteellinen osuus näytevedestä, koska pohjavesi on hapen ja vedyn isotooppikoostumukseltaan kevyempää kuin pintavesi.
– Ensimmäisten näytteiden perusteella vedenottamolla pumpattavassa vedessä on ”liian vähän” pintavettä. Toivoimme että pintaveden määrä olisi ollut suurempi, mikä olisi selittänyt, miksi Enonlähteeltä voidaan pumpata niin paljon vettä, Kaipainen kertoo.
– Toisen näytteenoton jälkeen tiedämme varmemmin, mikä on pintaveden osuus, hän jatkaa.

Kairauksissa saadaan selville, kuinka syvällä peruskallion pinta kullakin kairauspisteellä on.
– Näiden tietojen avulla voidaan kalibroida painovoimamittaukset, joita alueella tehdään myöhemmin syksyllä, kertoo kairausten valvoja Janne Tranberg GTK:lta.

Painovoimamittauksilla tutkitaan peruskallion pinnanmuotoja.
– Ne ovat oleellista tietoa, koska mahdolliset peruskalliossa olevat harjanteet estävät ja ohjailevat pohjaveden virtauksia, Tranberg toteaa.

 

”Koko matkalla helkkaristi kiviä”

Kairaukset aloitettiin maanantaina, ja niiden arvioidaan kestävän enintään kolme viikkoa. Järvenkylässä, aivan Telkontien tuntumassa kairattiin tiistai-iltapäivänä. Geopalvelu Oy:n kokenut kaksikko, kairaaja Matti Haverinen ja apumieheksi esittäytynyt Jukka Takalo kertoivat löytäneensä sekä peruskallion että pohjavettä.
– Kallioon on matkaa vajaat 30 metriä ja suunnilleen puolimatkassa on pohjavesipinta, Haverinen kertoo.
– Ja koko matkalla helkkaristi kiviä, hän täydentää.

Kaksikolla on runsaasti kokemusta maaperätutkimuksista, yhteensä yli 80 vuotta. Kumpikin on työskennellyt myös GTK:n palveluksessa, vaikka he nyt ovatkin Geopalvelun leivissä.
– Työ on itsenäistä, joskus ehkä liiankin. Viime talvena olimme nelisen kuukautta Kuusamossa, aivan itärajan liepeillä töissä ja pestin aikana työnjohdolta taisi tulla kolme yhteydenottoa, Haverinen kertoo.

Hommansa osaavia ammattilaisia tosin ei tarvinne työssään juurikaan neuvoa.

Kuusamossa miehet kairasivat syrjäisessä ja asumattomassa korvessa, mutta nyt työtä tehdään ihmisten ilmoilla. Asutuksen lähellä työskentely vaikuttaa eniten siihen, kuinka pitkää päivää kairaajat voivat tehdä.
– Työstä aiheutuu ajoittain melkoisesti melua, joten illat ja yöt pitää rauhoittaa työnteolta, samoin viikonloput, Takalo sanoo.
– Yllättävän vähän ihmiset kyselevät, mitä olemme tekemässä. Muutama on toki poikennut tiedustelemaan, että kultaako olemme etsimässä, Haverinen kertoo.

 

Sakari Ilomäki