Ensivaikutelma Hämeenkyröstä

Saimme juhannusvieraita pääkaupunkiseudulta. Olimme näille ensi kertaa vierailulle tuleville tuttavillemme ylistäneet Hämeenkyrön kauneutta. Erityisesti Maisematien olimme ”maalailleet” kauneudellaan vertaansa vaille. Haimme vieraamme Tampereen juna-asemalta, matka jatkui kuulumisia vaihtaen. Malttamattomina vieraamme kyselivät jo Ylöjärven kohdalla, joko Maisematie alkaa? Vihdoin käännyimme kolmostieltä Miharintielle jatkaen Maisematietä kirkonkylälle. Pettymykseksemme Maisematien kauniit maisemat jäivät taka-alalle vieraidemme kiinnitettyä huomionsa tien surkeaan kuntoon.

Tämäkö Maisematie? Enemmänkin perunapeltoa tai tilkkutäkkiä muistuttava huonokuntoinen maantie. Missä kevyenliikenteenväylät? Vieraamme  ihmettelivät jo Sasin ja Miharin välillä, kun väistelimme pyöräilijöitä.

Olisiko kunnan päättäjien aika alkaa kehittää kuntaa tien osalta, onhan se käyntikortti kunnan toimivuudesta? 2000-luvun alussa paluumuuttaneina Hämeenkyröön, muutama vuosikymmen muualla asuneina, meistäkin tuntui silloin kuin aika olisi pysähtynyt. Sama huonokuntoinen tie, paikat ja montut vain lisääntyneet.

 

Tie on käyntikortti