Demokratia jätehuollossa

mielipidekirjoitus pirkanmaa hämeenkyrö ikaalinen jämijärvi viljakkala

 

 

 

Pirkanmaan Jätehuolto Oy on toimitusjohtaja Harri Kallion sanoin voittoa tavoittelematon yhtiö, joka ei jaa osinkoja.

Nyt yhtiö on poikkeuksellisesti päättänyt jakaa osinkoja osakemäärän mukaan (noin 4 724 euroa per osake eli yhteensä kuusi miljoonaa euroa). Osakkeita on yhteensä 1 270 kappaletta, joista Tampereen kaupungilla on noin 631 osaketta (49,7 prosenttia) ja muilla kuudellatoista kunnalla yhteensä noin 639 osaketta (50,3 prosenttia). Tästä on helppo laskea, että Tampere saa yksin osinkoja noin kolme miljoonaa euroa ja muut 16 kuntaa saavat yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Keskimäärin muille kunnille tulee siis 188 000 euroa per kunta. Joku kunta saa enemmän, esimerkiksi Nokia, Kangasala, Lempäälä, Pirkkala, Orivesi – ja muut vähemmän. Miljoonaosingot menevät Tampereelle ja muut saavat vain murusia.

Miksiköhän Pirkanmaan jätehuolto jakaa osinkoja juuri nyt? Onko tarkoituksena lepytellä kuntia, jotka ovat alkaneet kritisoida jätehuoltolautakuntaa ja sen päätöksiä vastaan?

Eikö näillä miljoonavoitoilla pitäisi parantaa palveluja eikä supistaa niitä? On ikävä katsella Pirkanmaan alueella tien varrella olevia roskankeräyspisteitä. Jätepisteitä on lopetettu asukkaiden vastustuksesta huolimatta, ja nyt jätepisteisiin kuuluvaa jätettä on runsain määrin teiden varsilla. Esimerkiksi Mänttä-Vilppulan Pohjaslahden kylässä (jossa allekirjoittaneella on mökki) on ollut jätepiste, jonka aukioloaikoja supistettiin vähitellen niin, että lopulta se oli auki ainoastaan keskiviikkoisin 10–12.

Keitä tällainen aukioloaika palvelee? Jätepiste suljettiin lopulta vähäisen käytön vuoksi! Nyt lähin jätepiste on Mänttä-Vilppulassa, jonne on matkaa yli 30 kilometriä.

Rikkoutuneen mikron ynnä muun vuoksi pitää ajaa yli 60 kilometrin matka. Eiköhän sen mieluummin jätä lähimpään tienvarsipisteeseen, missä on muitakin rikkinäisiä laitteita ja erilaisia purkujätteitä.

Nyt jätehuoltolautakuntaa ollaan muuttamassa niin sanotusti demokraattisempaan suuntaan.

Tampere säilyttää silti valta-asemansa edelleen. Paikkajako on tulevaisuudessa seuraava: kahdeksan paikkaa Tampereelle ja kahdeksan paikkaa 16 kunnalle. Puheenjohtaja sekä varapuheenjohtaja ovat Tampereelta. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee, joten edelleen marssitaan Tampereen tahtiin. Tämä muutos on näennäisdemokratiaa.

Jätehuoltolautakunnan kokouksessa 5. kesäkuuta Pälkäneen edustaja olisi halunnut yhteistyötä paikallisten lietekuljettajien kanssa eikä halunnut jatkaa heitä kohtaan uhkailua mahdollisilla oikeudenkäynneillä, mutta ehdotus ei saanut kannatusta. Paikkajakohan lautakunnassa on nyt Tampere seitsemän ja muut kunnat viisi. Ylöjärvellä on jo lähetetty uhkailukirje yrittäjälle (Ylöjärven Uutiset 15. toukokuuta) ja näin viety yrittäjältä elinkeino.

Eikö päinvastoin pitäisi tukea oman paikkakunnan yrittäjyyttä ja siten työllisyyttä?

On hyvä, että Hämeenkyrön kunta on alkanut selvittää mahdollisuutta liittyä Loimi-Hämeen jätehuoltolautakuntaan.

Siellä demokratia toimii, kun kaikilla osakaskunnilla on yksi ääni ja loka- ja sakokaivojen tyhjennyksen voi tilata yksityisilta toimijoilta. Pälkäneelläkin on jätetty päättäjille kuntalaisaloite jätehuollon uudelleen järjestämisestä.

 

Markku Hietikko

 

 

Lähetä oma mielipiteesi UutisOivan sivuille! Ota meihin yhteyttä sähköpostitse toimitus@oivaseutu.fi tai lähetä tekstiviesti 0400 922 803