Arvokohde vaihdetaan bulkkikunnantaloon

mielipidekirjoitus pirkanmaa hämeenkyrö ikaalinen jämijärvi viljakkala

 

 

Kunnantalon kohtalo on parhaillaan päättäjien käsissä. Maarit Lepistö kyseenalaisti ansiokkaasti uudisrakentamisen viime UutisOivassa (26. syyskuuta). Uudisrakennus tehtäisiin mahdollisesti vanhan kunnantalon viereen. On vaikea kuvitella vanhaan kunnantaloon löytyvän sellaista toimijaa, joka ottaisi sen korjattavakseen. Rakennuksen kunnostus olemassa olevaan käyttötarkoitukseensa on kuitenkin lähes poikkeuksetta edullisin vaihtoehto.

Kunnantalo on monelta osin sellaista käsityötä, mihin ei tämän päivän suomalaisessa rakentamisessa ole kenelläkään varaa. Kärjistäen voi sanoa, että antiikkinen arvokohde ollaan nyt vaihtamassa bulkkirakentamiseen. Kunnan hankkeita liputetaan nyt kovasti energiatehokkuuden nimissä, mikä lähtökohtaisesti on tietysti tärkeä näkökulma. Maankäyttö- ja rakennuslakia ollaan uudistamassa siihen suuntaan, että kokonaistarkastelua laajennetaan huomioimaan elinkaari ja kiertotalous. Vanhan rakennuksen korjaus on ekoteko, ei sen purku. Kierrätettävät rakennusosat ja niiden korjattavuus ovat ekologisia arvoja jo sinänsä.

Avainkysymys on tietysti vaatimustaso. Jos terveydenhoidossa ja sivistyspuolella joudutaan priorisoimaan, sen luulisi olevan mahdollista rakentamisessakin. Hankesuunnitelmat tulisi laatia niin, että ensin määritellään riittävä taso. Totta ihmeessä lasku on tähtitieteellinen, jos suunnittelijoille annetaan vapaat kädet ja vanhan rakennuksen kuoreen pyritään tuomaan kaikki uudisrakentamisen herkut ja vaatimukset. Vanhan rakennuksen arvo on muualla, mikä ylimitoitetuilla korjauksilla hävitetään. Lainsäädäntö ei vieläkään ole länsimaissa taannehtiva eli rakennusta saa aina korjata vanhan mallin mukaan, jos käyttötarkoitusta ei muuteta.

Nyt kannattaisi ottaa aikalisä ja etsiä hankkeeseen asiantunteva arkkitehti, joka suunnittelisi kunnantalon maltillisen ja säilyttävän korjaamisen niin, että rakennuksen 50-luvun arkkitehtuuri kauneudessaan nousisi esiin entistä paremmin ja joka pitäisi rakennuksen ylipaineisena (painovoimainen ilmanvaihto), ettei tarvitsisi ryhtyä uusimaan joka ainoaa rakennekerrosta ja samalla luovuttaa sisäilman laatua ilmanvaihtosuodattimien valmistajien ja huoltajien varaan.

 

Kati Lahtinen ja Johanna Martikainen
Hämeenkyrön Vihreät

 

Lähetä oma mielipiteesi UutisOivan sivuille! Ota meihin yhteyttä sähköpostitse toimitus@oivaseutu.fi tai lähetä tekstiviesti 0400 922 803

 

Lue myös: Hämeenkyrön valtuusto – uusi kunnantalo Hollitielle (3.10.2019)