Pääkirjoitus 15.7.2021 06:00

Vesistä on pidettävä huolta

Sakari Ilomäki
Sakari Ilomäki

Suomessa, ”tuhansien järvien maassa”, vesistöt ovat tarjonneet niin ravintoa, kulkuväyliä kuin virkistysmahdollisuuksiakin vähintään satojen vuosien ajan. Valitettavasti vesistöjä on menneisyydessä käytetty myös viemäreinä, jotka kuljettivat etenkin teollisuuslaitosten jätteitä pois tehtaiden omilta kulmilta.
Vanhoista virheistä on otettu opiksi, eikä vesistöjä enää samalla tavoin pilata, mutta virheillä on pitkät jäljet. Tehtaiden tai muiden pistemäisesti vesistöä kuormittavien laitosten päästöt ovat kuitenkin helpommin hallittavia kuin hajakuormitus, jota aiheuttaa niin maa- ja metsätalous kuin asuminenkin. Suurin ongelma ovat vesiä rehevöittävät ravinteet, typpi ja fosfori.
Liian ravinteikas vesi ja lämpö on yhdistelmä, joka voimistaa sinileviksi kutsuttujen syanobakteerien kasvua. Säännöllinen sinileväseuranta aloitettiin Suomessa 1990-luvun lopulla ja seurannan tuloksista on laadittu leväbarometri, jonka avulla on mahdollista seurata levätilanteen muutoksia pitemmällä aikavälillä.
Sinilevät kuuluvat luontoon ja niitä esiintyy niin järvissä kuin merissäkin. Ongelmallista sinilevien runsastumisessa on sekä potentiaalinen terveysriski että rehevöitymisen vauhdittuminen. Syyllisiä vesistöjen rehevöitymiseen eivät kuitenkaan ole sini- tai muutkaan levät vaan me ihmiset, jotka toiminnallamme kuormitamme ympäristöämme niin maalla, vesillä kuin ilmassa.
Vesistöjen ja makean veden yltäkylläinen runsaus on Suomelle rikkaus, jota emme taida itse edes ymmärtää. Ne ovat luonnonresurssi, jota on pidetty ehtymättömänä. Paikoin vesistöjä on pidetty lähes kaatopaikkoina. Pintavesien ekologisen tilan heikentyminen on onneksi pysähtynyt. Suomen ympäristökeskuksen kokoamia tietoja esittelevä karttapalvelu kuitenkin kertoo puhdasta vettä löytyvän varmimmin sieltä, missä ihmisiä on vähemmän.
Vesistöjen tilan heikkeneminen on tapahtunut suhteellisen hitaasti, minkä vuoksi ongelmaan on havahduttu vasta melko myöhään. Valitettavasti myös vesien tilan kohentaminen on hidasta. Onneksi keinoja kuitenkin on, muun muassa vesikasvien niitto, jota esiteltiin Ikaalisissa viikonloppuna järjestetyssä tilaisuudessa.

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Lue lisää

JÄMIJÄRVI 19.4.2024 17:00 Tilaajille

Jämijärvellä mietitään, striimataanko edelleen kaikki valtuuston kokoukset

IKAALINEN 19.4.2024 09:00 Tilaajille

Julia Vähä-Peltomäki ryhtyi osa-aikaiseksi yrittäjäksi: Macaron-leivosten teko on oma erikoistaitonsa

JÄMIJÄRVI 18.4.2024 15:00 Tilaajille

Jämijärven tilinpäätös viipyy yhteistyökumppanin ongelmien vuoksi

JÄMIJÄRVI 16.4.2024 13:40 Tilaajille

”Pitää luoda ympäristö, jossa kukaan ei jää yksin” – Nuorten tilanne huoletti Jämijärven valtuustoa

IKAALINEN 13.4.2024 15:00 Tilaajille

Ikaalisten kaupunki myönsi noin 6 000 euroa vesistöjen kunnostushankkeisiin