Toimittajan kommentti: Hämeenkyrönväylä on suurin muutos sitten vuoden 1963 – se hahmoteltiin karttaan jo 60-luvulla
Päivämäärä 30.11.2022 jää Hämeenkyrön historiaan päivämääränä, jona kunnassa tapahtui suurin muutos vuosikymmeniin. Muutosta on helppo verrata edelliseen Tampere–Vaasa -yhteyden parantamiseen, eli Kalalahden ylittävän nyt entiseksi mainittavan kolmostien valmistumiseen.
Tuolloin Hämeenkyrössä, kuin koko Suomessakin, uudistettiin tieverkkoa toden teolla. Rakennettiin kaupunkien välisiä pikateitä, joita asfaltti- tai öljysorapäällysteen vuoksi myös pikiteiksi kutsuttiin. Hämeenkyröön vaikutti myös toinen pikatie: uusi Tampere–Pori -linja. Tämä nopeutti eteläisessä Hämeenkyrössä asuvien matkantekoa sekä paransi Kyröskosken tehtaan tuotteiden kuljetusyhteyksiä Poriin Mäntyluodon satamaan. Jo ennen näitä yhteyksiä valmistui metsän läpi oikaiseva Kyröskoski–Häijää -maantie.
Ensimmäisen kerran liikenne alkoi kiertää taajamia niiden läpäisyn sijaan. Hämeenkyrön silloinen ylivoimainen kaupallinen keskittymä Kyröskoski kierrettiin kirkonkylän kautta. Kirkonkylällä tie ei kulkenut silloisen kyläkeskittymän, Uskelan läpi, vaan sen vierestä.
Sama trendi jatkuu tienrakennuksessa nykyäänkin: Jo 60-luvulla karttaan hahmoteltu Hämeenkyrönväylä kulkee sekä kirkonkylän että Kyröskosken ohi. Tämä aiheuttaa täysin perusteltuja uhkakuvia, joskin myös uusia mahdollisuuksia. Kirkonkylän uusi kaupallinen keskus kehittyi uuden tien varteen. Sama kehitys on havaittavissa jo nyt, kun Tippavaaraan on uuden tielinjan myötä rakentumassa entistä enemmän kaupallisia palveluita. Myös yritystontteja on alueelta myyty ennennäkemättömällä vauhdilla.
Joskus on tullut arvioitua, että Hämeenkyrönväylän avaaminen on suurin muutos Hämeenkyrössä sitten paperitehtaan perustamisen. Ehkä tämä vertaus on yliammuttu, joskaan ei täysin perustelematon. Sen sijaan vertaus 1960-lukuun on paikallaan. Uuden tien voi sanoa tyhjänneen Uskelan. Tavallaan niin kävikin palveluiden siirtyessä kilometrin verran pohjoiseen. Sama kehitys näkyy monissa taajamissa, kuten Parkanossa. Tosin Kyröskoski porskutti tehtaan suojissa vielä pitkään tien valmistumisen jälkeenkin.
Hämeenkyrönväylää voi vihata tai rakastaa. Yksi asia on varmaa: väylä on ja pysyy. On kuntalaisista kiinni, miten tämän nelikaistaisen keskikaiteella varustetun muutoksen kanssa eletään. Nostetaanko vai kädet pystyyn vai yritetäänkö hakea hyvät puolet ja ottaa niistä hyödyt irti?
Lähde: Nallinmaa-Luoto Terhi, Agge Marja: Hämeenkyrön historia III
Kommentit
Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.
Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.
Kiitos kommentistasi!