MIELIPIDE 30.10.2024 11:00

Lukijalta: Valtavat metsävarat tuhoutuvat ja jäävät hyödyntämättä – ”Olisi järkevämpää hyödyntää tuhoutuvia metsiä kuin myydä valtion osakesijoituksia”



Metsähallituksen laskelmien mukaan Suomessa on suojeltuja metsiä 2,94 miljoonaa hehtaaria. Suojeltujen metsien keski-ikä on yli 80 vuotta. Niissä tuhot ja taudit pysäyttävät kasvun ja hiililinielun tuoton.


Normaali metsä 20–75 vuotiaana sitoo hiiltä noin 4 600 kiloa hehtaarilta. Siksi olisi järkevää uudistaa ja hyödyntää vuosittain osa suojelumetsistä. 20–30 vuoden kuluttua nuori puusto sitoo hiilinielua mainitsemani 4 600 kiloa hehtaarilta. Näin käsitellen Suomessa olisi jatkossakin uusia terveitä metsiä.

Jos suojeltuja metsiä uudistetaan esimerkiksi 10 000 hehtaaria vuodessa, tuotto siitä olisi 75 miljoonaa euroa.


Olisi järkevämpää hyödyntää tuhoutuvia metsiä kuin myydä valtion osakesijoituksia. Myydyt osakkeet eivät palaa, mutta uudistetut metsät kasvavat ja säilyvät suomalaisilla.

Toinen hälyttävä asia on kirjanpainaja-tuholaisten tuhot Suomessa. Niiden takia metsien tuotto heikkenee ja hiilinielun kehitys pysähtyy.

Tilastojen mukaan vuonna 2022 kirjanpainajat tuhosivat Suomessa 20 000 hehtaaria metsää. Vuoden 2023 lopussa tuhoa oli syntynyt 63 000 hehtaarin alueelle. Koska kesä 2024 oli helteinen, tuhot edelleen kasvavat. Arvioni mukaan tuhoa olisi 106 000 hehtaarilla. Tämä heikentää hiilinielua merkittävästi.

Laskelmieni mukaan tuhoutuneissa metsissä keskipuusto on 150 kuutiota hehtaarilla. Kolmessa vuodessa metsiä on tuhoutunut 171 400 miljoonaa kuutiota. Tappio metsänomistajille on noin 8,5 miljoonaa euroa

Kun puusto näin tuhoutuu, verotuksessa jää yhteiskunnalta tulouttamatta noin 2,5 miljoonaa euroa. Kirjanpainajien tuhoamat puut kelpaavat vain polttohakkeeksi.


Myös UutisOivan levikkialueella kirjanpainajan tuhot ovat lisääntyneet valtavasti, siksi varttuneita kuusimetsiä kannattaa tarkkailla. Tuhoihin ei ole tiedossa muuta lääkettä kuin pikainen hakkuu.


Tapio Viitasalo

metsätalousteknikko
Ikaalinen

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Nimetön
30.10.2024 13:39

Täysin samaa mieltä. Uudistettu metsä on tulevaisuuden hiilinielu, pystyyn kuoleva metsä on kaiken tappion lisäksi hiililähde, koska puulle jää ainoastaan polttoarvo ja loput maatuu. Hyvin vähälle kiinnostukselle on jäänyt hakkuun suoritus kuusikoissa ja tulevan uudistusalan jatkokäyttö. Myös uutisointi hakkuista on tarkoitushakuista, koska kuvataan aina juuri hakattua ja muokattua ryteikköä; sellainen se on vain muutaman vuoden ja sen jälkeen alkaa luonnon oma uudistuskasvatus istutuksen lisäksi. Kaksikymmenvuotias taimikko voi olla jo omistajansa aarreaitta sienineen ja ulkoilumahdollisuuksineen, mutta se vaatii omanlaisensa taimikonkäsittelyn, joka ei välttämättä ole kuin oppikirjasta. Esittelen yhden tavan kasvattaa sekametsä. Kun vanhaan metsään tehdään avohakkuu, niin mikään pakko ei ole kaikkea hakata, vaan voi jättää taimiryhmiä ja nuoren metsän ryhmiä hakkaamatta. Niillä kohdin myös lajistoa säilyy. Koivuja kannattaa jättää jonkinverran; tuuli ne voi heti kaataa, mutta niistä tulee lahopuuta, joka kannattaa jättää metsään. Koivuja säilyy ehkä myös pystyssä ja ne ravitsevat maaperää. Maaperän voi reilusti laikuttaa ojakauhalla, silloin lehtipuut lisääntyvät herkemmin luontaisesti. Ennakkoiraivaus kannattaa tehdä osittain vain taimien ympärille ja antaa istutettujen puiden ja luontaisesti lähtevien lehtipuiden kilpailla kasvupaikoista. Osa kuusentaimista voi kuolla, mutta metsä kasvaa luonnolliseen suuntaan. Tällä tiheällä alkukasvatuksella saavutetaan se, että maaperä ei ala kasvamaan voimakkaasti ruohoa. Tässä vaiheessa on helppo tehdä vesurilla uusia polkuja metsään tai uudistaa vanhoja reittejä kulkukelpoisiksi, niin on jatkossa helpompi kävellä taimikossa ja käydä tarkkailemassa sitä. Ensiharvennus on syytä tehdä viimeistään silloin, kun suurimmat lehtipuut on n. viisisenttisiä. Raivattavat puut jätetään lahopuuksi metsään ja koivuja jätetään kasvamaan niin, että ne eivät estä kuusien kasvua. Koivuja poistetaan myöhemmin polttopuuksi, kun ne ovat vielä varttuneet, mutta sekametsä sää pysyväksi. Tässä vaiheessa raivattujen polkujen varsilla on jo sieniä poimittavaksi asti, koska sorkkaeläimet hyödyntävät myös polkuja ja levittävät rihmastoja. Kaatuneissa koivuissa on kääpiä ja säästyneissä kuusiryhmissä on omanlaisensa kasvupohja. Tällaisella uudiskasvatuksella tulee jonkin verran tappioita työn määrän lisääntyessä ja menetettyinä kasvumahdollisuuksina. Mutta jos vain on mahdollisuus harrastaa metsän kasvatusta, niin parhaimmillaan se on tällaista pitkäjänteistä suunnittelua, mutta tuloksena on sekametsä, jossa on eri puulajeja ja josta on iloa omistajalleen monella tapaa. Tämä on hieman pehmeämpi tapa uudistaa vanha kuusikko ja metsä saa uudenlaisen merkityksen. Itse olen onnistunut tällä tavalla luomaan uuden metsän ja välttänyt siltä osin kuolevan arvokuusikon seuraamisen. Uudistaminen ei mennyt sääntöjen mukaan, mutta lopputulokseen olen enemmän kuin tyytyväinen. Tällaisessa kasvatuksessa on myös riskejä, koska tiheän puuston kerralla liian voimakas harventamien aiheuttaa lumituhoja ja se pitää myös osata ennakoida. Maaperä vaikuttaa myös kasvuun, mutta silloin pitää mennä sen ehdoilla. Tärkeintä on metsän säilyä kasvukuntoisena sekametsänä ja ajoittaa toimenpiteet sen mukaan.

Lue lisää

HÄMEENKYRÖ 12.8.2024 07:00 Tilaajille

Silta-foorumissa pohdittiin kunnan ja kuntalaisten ilmastotekoja – Käyrien kurkkujenkin ostaminen pienentää hiilijalanjälkeä

IKAALINEN 1.3.2024 07:00 Tilaajille

Tevaniemen tuulipuistohanke palkittiin Pirkanmaan maaseudun ilmastotekona – Ajatus syntyi tiekunnan kokouksessa

IKAALINEN 3.12.2023 10:00 Tilaajille

Tapio Viitasalo tänään 80 vuotta: Huumorimiehen ilme vakavoituu, kun puhutaan yhteisten asioiden hoidosta: ”Ikaalisiin tarvitaan nyt sopua.”

MIELIPIDE 21.9.2023 13:00 Tilaajille

Lukijalta: Miten tällä järjettömyydellä syntyy säästöä? – ”Lääkärikäynnit naapurikuntiin tuovat Kelalle hurjasti korvattavaa”

HÄMEENKYRÖ 4.9.2023 17:00 Tilaajille

EU-hanke pyrkii kohti konkreettisia kestävyystekoja – Osaralla keskusteltiin maatalouden vetovoimasta ja sitkeydestä