IKAALINEN 19.8.2022 15:00

Haapimaan kylään tutustuttiin isolla joukolla – sahti virkisti kuuman päivän

Liisa Wright



Eräs Ikaalisten Luonto -yhdistyksen jäsen harmitteli, ettei ole tullut tutustuneeksi Ikaalisten kyliin asuttuaan täällä kuitenkin jo pitkään. Tästä syntyi ajatus järjestää retki Haapimaahan.

Kruunun tiliasiakirjojen perusteella Haapimaassa oli vuonna 1540 Viran, Iso-Kirmon, Siurusen ja Vähä-Kirmon talot. Näidenkin sukujen jälkeläisiä sekä myös tilojen nykyisiä omistajia kokoontui nauttimaan hienosta kesäsunnuntaista Viran kauniissa pihapiirissä.
Kylän historiasta kertoi Riitta Vira. Alun alkaen hän tutustui siihen miehensä sukua tutkiessaan. Hän jatkoi harrastustaan keräten tietoa ja kyläläisten muistoja keväällä ilmestyneeseen kirjaansa Haapimaasta. Vira aloitti retkiohjelman kertoen ajasta, jolloin paikalla metsästivät ja liikkuivat saamelaiset. Suomen paikannimistössä esiintyy paljon saamesta johdettuja sanoja, mitä ei valitettavasti ole tutkittu perusteellisesti: paljon jää kunkin olettamusten varaan.
Läheistä kapeaa salmea kutsutaan sekä Sappion- että Ikajanlahdeksi. Molemmat sanat ovat ilmeisesti saamelaista perintöä ja kuvailevat paikan luonteen juuri oikein. Ehkä myös paikalla viipynyt saamelaismetsästäjä jätti nimensä perinnöksi Siurusen suvulle. Janne Vuorinen muutti perheineen kylälle 13 vuotta sitten. Hänen ja hänen vaimonsa Tanja Vuorisen suku onkin peräisin 1600-luvun Haapimaalta. Viran suulissa Vuorinen kertoi sahdin historiasta.

Sahtimaistiaiset maitokannusta ja särjen maineen palautus


Maistiaisia kaadettiin nostalgisesta maitokannusta yli satavuotiaan sahtitynnyrin päältä. Hienoa, kuinka ikivanha sahtiperinne on säilynyt Haapimaassa elinvoimaisena. Tämä sahti maistui raikkaalta ja kepeältä.
Lähiruokamaistiaisia tarjoili myös Katja Isokirmo. Hän valmistaa miehensä kanssa kalasäilykkeitä savustetusta kuhasta, muikusta ja särjestä. Heikki Viitakoski kertoi ammattikalastajan työstä Kyrösjärvellä. Kuuntelijat ihmettelivät, miksi esimerkiksi särjestä puhutaan roskakalana, vaikka siitä valmistetaan tällaista herkkua. Kyrösjärven vedenlaatu on parantunut, kun fosfori on vähentynyt juuri esimerkiksi särkeä ja pientä kuhaa kalastamalla. Kotimaisen villikalan syönti on oikea herkuttelijan ympäristöteko.
Retken lopuksi Juhani Vira vei osan ryhmästä vielä tutustumaan Nuottakalliolle, jota ennen nimitettiin Helkakallioksi. Ei ole vahvistettua tietoa, vaikka nimi siihen vahvasti viittaakin, että siellä olisi aikoinaan vietetty helkajuhlia. Nuorison tanssipaikka kallio toki oli ollut ja kylän pikkupoikien suosima onkipaikka vielä Jouko Oksjoen lapsuudessa.

Jaa artikkeli

Facebook Twitter Kommentoi

Kommentit

Toivomme vilkasta ja moniäänistä keskustelua! Noudatathan pelisääntöjä.

Kirjoita selkeästi ja napakasti. Kaikki viestit luetaan ja hyväksytään ennen julkaisua. Loukkaavia, henkilöön meneviä tai vihamielisiä kommentteja emme julkaise.

Kiitos kommentistasi!

 

Anna nimimerkki, mikäli et halua kommentoida omalla nimelläsi.

Tämän kentän sisältö pidetään yksityisenä eikä sitä näytetä julkisesti.

Lue lisää

MIELIPIDE 10.1.2024 09:00 Tilaajille

Napakat mielipiteet 10.1. – ”Tarpeettoman kärsimyksen aiheuttaminen on julmaa”

IKAALINEN 4.9.2023 10:00 Tilaajille

Kuha-Suomen Kalaleaderilla edistetään kaupallista kalastusta ja lähikalan pääsyä lautaselle – Tukirahaa on tarjolla paikallisiin hankkeisiin

VILJAKKALA 28.5.2023 10:00 Tilaajille

Elämyksiä ja ekologista lähiruokaa verkosta – Kyrösjärvessä riittäisi monipuolista saalista paljon nykyistä useammallekin kalastajalle

OIVASEUTU 24.2.2023 17:00 Tilaajille

Kyrösjärvellä kartoitetaan haukien kuturuovikoita – kalatalousalueiden hankkeella parannetaan haukien lisääntymisolosuhteita

IKAALINEN 23.12.2022 10:00 Tilaajille

Innostuksen kuplassa taiteentekijä ei katso edes kelloa – joka kuukausi töitä syntyy ainakin yksi, joskus kolmekin