Arkipöperöä stressillä ja ilman

Joka päivä ihan varmasti aika moni muukin tuskailee kanssani saman ongelman kanssa: mitä meillä tänään syötäisiin?

Tiedän, että netti pursuaa ruokaohjeita. Keittiön pöytämme on täynnä ruokalehtiä, joista reseptejä vaan poimimaan. Näin ei se kuitenkaan toimi.

Kun ryntäät suoraan töistä kauppaan nälissäsi, päädyt oikotietä mahdollisimman nopeaan lopputulokseen. Onneksi einekset eivät kiinnosta. Usein tulee valittua sama ruokalaji, jota valmisti viime viikolla.

Toki silläkin on merkitystä ruoan sisältöön millaiset aikataulut ja menot syöjillä ovat. Se kuitenkin sapettaa, kun on keksinyt jotain uutta, huhkinut ja kun ruoka on pöydässä, sinne ei ilmaannu kukaan muu kuin tekijä. Silloin haluaisi tehdä Tankki täyteen vilenin emmit, eli heittää ruoan roskikseen.

Ihailen niitä ihmisiä, jotka suunnittelevat perheen ruokalistan viikoksi ja käyvät kaupassa kerran tai pari viikossa, silloinkin hyvin suunnitelmallisesti. Näin ei varmasti tulisi kokkailtua aina sitä samaa ja rahaakin säästyisi.

Ruoka-ammattilaiset vinkkaavat tämän tuosta ruokakaapin pitämisestä ajantasalla. Pasta, riisi, öljy, mausteet, usein käyttämäsi säilykkeet… Näistä perusaineksista voit kuulemma loihtia vaikka millaisen aterian.

Jos joskus onnistuu bongaamaan jonkun kiinnostavan reseptin, homma torppaantuu jo alkumetreillä siihen, että kaapista ei löydy juuri sitä viinietikkaa, sitruunaruohoa, maustetahnaa, kurkumaa…

Onneksi meidän perhe on lähes kaikkiruokainen. Miesväelle ei kuitenkaan kelpaa itse kaipaamani kesäkeitto. Isäntä sai siitä kouluaikoina tarpeekseen. Kesäkeittopäivinä kotiin tuli märkä kesäkeittoreppu. Voi mitähän äitini olisi sanonut, jos olisin kouluaikoina tunkenut reppuun inhoamani tillilihan?

Olen yrittänyt saada jälkipolven kokeilemaan rohkeitakin ruokia. Aika hyvin siinä olen onnistunut. Välillä ”taistelemme” pojan kanssa siitä, kuka saa viimeisen etanapannun.

Kauppareissut, kassien raahaaminen ja purkaminen, keittiön siivous ovat jokapäiväistä puuhaa. Toki se sapettaa välillä, mutta pääsääntöisesti ruoanlaitto on iloista ja vaivatonta. Oikeastaan rakastan ruoanlaittoa.

PS: Hellesään parasta ruokaa ovat uudet perunat ja silli. Ei meinaan tarvitse kauan keittiössä hikoilla.

PPS. Kun et enää keksi mitään, tee lämpimiä voileipiä. Ne iskivät läpi 1970-luvulla ja suosio kantaa edelleen.

 

Terhi Palonen